torstai 1. helmikuuta 2018

Pikaopas ennen viikonloppua (Horse & Rider in Motion)

Jeejeejee! Tämän vuoden Horse & Rider in Motion-tapahtuma alkaa huomenna! Ohjelmassa on paljon kiinnostavan tuntuisia luentoja. Harmi, että en ole kvanttimekaaninen partikkeli, joten en voi olla monessa paikassa samaan aikaa, ja täytyy valita mitä kuuntelee/katselee. Todennäköisesti suurimmaksi osaksi priorisoin käytännön valmennusten seuraamisen. Meitä on tulossa autolastillinen naisia Raaseporista, joten ehkä me jakaudutaan sopivasti eri luennoille ja voidaan automatkoilla vertailla muistiinpanoja ja tunnelmia. Ensikertalaisille tai muuten Science of Motion-noviiseille ajattelin koota pienen (ei-niin-vakavasti-otettavan...) selviytymisoppaan. Tarkempia juttuja taustatietoja kaipaaville löytyy  mm. tägeillä Sciene of Motion ja biomekaniikka.


Jean Luc Cornille on ranskalainen, ja vaikka hän onkin jo vuosikymmeniä asunut Yhdysvalloissa, voimakas ranskalainen aksentti ei kuitenkaan ole puheesta pehmennyt. Mikäli olet joskus opiskellut ranskaa, tunnet varmasti joitakin ranskankielelle tyypillisiä piirteitä lausumisen suhteen, mitkä helpottavat aksentin läpi puheen ymmärtämistä.  Jos taas ranska on sinulle yhtä tuntematonta kuin mandariinikiina allekirjoittaneelle, tässä joitakin pieniä pointteja, jotka saattavat auttaa luentojen seuraamista.


  • Ranskankielessä sanojen loppuosasta saattaa jäädä pitkiäkin pätkiä kokonaan äänettömäksi. Tämä tekee välillä hankalaksi erottaa esim. englannin sanat can ja can’t. Molemmat kuulostavat about samalta [kan], ja välillä täytyy asiayhteydestä päätellä, kumpaa tarkoitetaan. 

  • Kaikessa ekonomisuudessaan ranskalaiset jättävät myös sanan edessä olevan H-kirjaimen lausumatta. Siksi hevonen on [ors], ja jos kyseessä on ruuna, se on [ii] (he). Takajalka on [aindlimb], half-pass on [alvpass] ja puolipidäte [alv'alt] (läpi tämän jutun hakasuluissa sanat kirjoitettu niin, kuten Cornille ne lausuu, suomalaisittain kirjoitettuna)

  • Joitakin muita ranskalaisittain lausuttuja sanoja, jotka varmasti tulevat esiin viikonlopun aikana, mutta joita on vaikea tunnistaa englannin kielellä ovat mm. tendon (jänne) [tandoon], change (esim. laukanvaihto) [chaanch], error (virhe) [erööör], corridor (käytävä, vertauskuva ratsastajan vaikutuksesta hevosen ympärillä) [korridöör]. Ylipäätään sanoissa painotus on usein viimeisellä tavulla, joka saattaa myös venyä. Kyllä te tiedätte, kuvitelkaa mielessänne B-luokan vakoojaleffojen feikki-aksenttia, r-kirjaimen korostusta ja sanojen loppuun venytettyjä äää- tai ööö-äänteitä! :D


Cornille käyttää puheessa paljon anatomian termejä, jotka eivät ole välttämättä niin tuttuja normaalissa päivittäisessä tallitouhussa. 


  • Hevosen selkäranka on spine, dorsal spine tai vertebral column, ja se koostuu nikamista vertebrae (monikko, yksikkömuoto vertebra). Selkänikamista sojottaa ylöspäin okahaarakkeet (dorsal spinous processes). Thoracic viittaa rintakoriin tai rintakorin alueeseen (thoracic vertebrae = rintarangan alueen selkänikamat), cervical kaulaan ja lumbar lannerankaan. Nikamat identifioidaan kirjain-numeroyhdistelmillä, joissa kirjain viittaa mikä alue on kyseessä (C= kaula, T=rintaranka, L=lanneranka) ja kuinka mones nikama kyseisellä alueella on kyseessä. 

  • Hevosen kaulassa kulkeva elastinen niskaside on nuchal [njukal] ligament, joka jakaantuu kahteen osaan, funicular ja lamellar. Niskaside jatkuu koko selän yli nimellä supraspinous ligament, mutta se menettää elastisuutensa ja muuttuu paljon jäykemmäksi selän päällä.

  • Tärkeitä lihaksia hevosen etuosassa ovat rintakoria kannattelevat lihakset, sling muscles. Niistä tärkeimpiä ovat mm. serratus ventralis- ja pectoralis-lihakset. Tärkeitä selän lihaksia ovat longissimus dorsi ja multifidus. Niistä löytyy lisää tarinaa muualta blogista, esim. täältä.

  • Joitakin SOM-tyypillisiä muita käsitteitä ovat selkärangan rotaatio (daa, jos oot ennen lukenut tätä blogia...), joka voi olla englanniksi axial rotation [rotasion] tai transversal rotation. Molemmat ilmaisut tarkoittavat samaa asiaa, eli selkänikamien kiertymistä toisiinsa nähden selkärangan suuntaisen akselin ympäri. Rotaatio voi olla taivutuksen suuntaan (correct rotation) tai poispäin taivutuksesta eli ns. vastarotaatio (inverted rotation). Vastarotaatio on se pahapaha rotaatio, mitä tulisi välttää. 

  • Sivusuuntainen taipuminen, eli se mitä yleensä käsitetään hevosen taipumisella, on lateral bending.

  • Longitudinal flexion = selkärangan taipuminen rangan pituussuunnassa eli se, mitä puhekielessä  tarkoitetaan hevosen ”selän nostamisella”.

  • Base of the neck eli kaularangan ja rintarangan liitoskohta lapojen välissä on tärkeä piste, josta varmasti puhutaan viikonlopun aikana.


Usein toistuvia tehtäviä, joita Cornille ratsastajille teettä ovat mm. voltti/ympyrä vastataivutuksella (circle bended outside), shoulder-fore, avotaivutus (shoulder-in), piruetti (piruette) ja sulkutaivutus (half-pass). 


  • Ohjeistaessaan ratsastajia tekemään ”volttia vastataivutuksella” lyhenee tehtävänanto usein fraasiksi ”circle outside”. Hevosta ei ole tarkoitus varsinaisesti taivuttaa ulos kovin paljoa, enemmänkin kyseessä on asetus ulos. Yleensä samalla ratsastajan tulisi pyytää hevosen sisätakajalkaa kohti hevosen ulkoetujalkaa. Tämä on yleensä ensimmäinen tehtävä, kun hevosta lähdetään suoristamaan ja sille opetetaan kokoamista ja rintakorin kannattelua. 

  • Suomenkielessä ei ole vastinetta liikkeelle shoulder-fore. Tämä tarkoittaa käytännössä niin loivaa avotaivutusta, että hevosen takajalat jatkavat normaaliin tapaan liikettä suoraan (ts. hevosen taivutus ulottuu vain pieneen niskan asetukseen ja aivan minimaaliseen etuosan taivutukseen sisään, mutta hevosen lantio pysyy suorassa).  Varsinaisessa avotaivutuksessa hevosen lantio kiertyy myös sisään, ja sisätakajalka astuu syvemmälle rungon alle. Pienenpieni taivutus on tehokas tapa auttaa hevosta pitämään selkää ylhäällä, joten ajatus shoulder-foren ratsastuksesta koko ajan suorillakin urilla helpottaa selän kannattelua. Sen voi tehdä niin loivana, että ulkopuoliseen silmään hevonen näyttää suoralta. Cornille pitääkin shoulder-forea tapana ratsastaa hevosta, ei varsinaisesti erillisenä liikkeennä (”It’s a concept, not a movement”)

  • Piruetti voidaan ratsastaa missä askellajissa tahansa, ja esim. käynnissä se eroaa tavallisesta takaosakäännöksestä siten, että hevosen halutaan taipuvan käännöksen suuntaan. Piruetti ratsastetaan usein hyvin laajana, ja tärkeämpää liikkeen suorituksessa onkin taivutus ja etuosan laajempi liike suhteessa takaosaan (aktivoi rintakoria kannattelevia lihaksia), kuin se ,että hevosen takaosa jäisi polkemaan paikalleen.

  • Sulkutaivutus ratsastetaan aina half-passina, ei koskaan uraa pitkin (travers). Sivuttaissuunnassa siirtymä voi olla vain muutama metri maneesin koko pituudella, jalkojen ristiinastumista tärkeämpää on säilyttää taivutus liikkeen suuntaan. Usein ratsastajia pyydetään huolehtimaan siitä, että hevosen takaosa pysyy tarkalleen samansuuntaisena (parallel) pitkien sivujen kanssa , jolloin on helpompi huolehtia, että liike tulee suoritetuksi korrektisti.


Laitan loppuun vielä joitakin netistä lainattuja kuvia, joista voi luntata hevosen anatomiaan tai yleiseen anatomiaan liittyviä termejä. Wikipedia ja googlen kuvahaku toimivat tässä tapauksessa yleensä riittävän hyvinä lähteinä lisätiedolle. Huom! Olin laiska (hyihyi...), enkä tarkistanut onko kyseessä aina alkuperäinen kuvan lähde, enkä ole seulonut juttujen muuta sisältöä, nappasin vaan kuvahaun perusteella minusta informatiivisia kuvia.



Yleiset, anatomiset suunnat, esimerkkinä hevonen:

lähde: http://www.infovets.com/healthyhorseinfo/E406_1.htm


Selkärangan liikesuunnat:

lähde: http://www.dingosbreakfastclub.net/DingosBreakfastClub/BioMech/BioMechbend2.html


Hevosen luuranko:

1. Skull, 2. Mandible, 3. 7 Cervical Vertebrae, 3a. Cervical Vertebra 1 – Atlas, 3b. Cervical Vertebra 2 – Axis, 4. 18 Thoracic Vertebrae, 5. 6 Lumbar Vertebrae, 6. 5 Sacral Vertebrae, 7. 15-21 Caudal Vertebrae, 8. 18 Ribs, 9. Sternum, 10. Scapula, 10a. Scapular cartilage, 10b. Tuber spinae (scapular spine), 11. Humerus, 11a. Deltoid tuberosity, 12. Ulna, 12a. Olecranon of the ulna, 13. Radius, 14. Intermediate carpal, 15. Ulnar carpal, 16. Accessory carpal, 17. Third carpal, 18. Fourth carpal, 19. Third metacarpal, 20. Fourth metacarpal, 21. P1 First (proximal) phalanx, 22. P2 Second (middle) phalanx, 23. P3 Third (distal) phalanx, 24. Lateral sesamoid, 25. Radial carpal, 26. Second carpal, 27. Second metacarpal, 28. Medial sesamoid, 29. Pelvis, 29a.Tuber coxae, 29b. Tuber sacrum, 29c. Ischium, 29d. Ischial tuberosity, 30. Femur, 30a. Greater trochanter, 31. Patella, 32. Tibia, 33. Fibula, 34. Calcaneous, 35. Talus, 36. Central tarsal, 37. Third tarsal, 38. First and second tarsal bones (fused), 39. Fourth metatarsal 40. Third metatarsal, 41. Second metatarsal, 42. Fourth tarsal. Lähde: Inky Mouse Studios

Hevosen syvät lihakset:

1. Temporalis, 2. Rectus capitis ventralis cervicis, 3. Longissimus capitus, 4. Longissimus atlantis, 5. Complexus, 6. Rhomboideus, 7. Serratus ventralis cervicis, 8. Omohyoideus, 9. Sternocephalicus, 10. Supraspinatus, 11. Subclavian, 12. Infraspinatus, 13. Teres minor, 14. Biceps Brachii, 15. Brachialis, 16. Transverse pectoralis, 17. Serratus ventralis thoracis, 18. Ascending pectoralis, 19. Oblique abdominal externals, 20. Spinalis dorsi, 21. Longissimus dorsi, 22. Longissimus costarum, 23. Serratus dorsalis posterior, 24. Transversus abdominus, 25. Iliacus, 26. Oblique abdominus internus, 27. External intercostal, 28. Gluteus medius, 29. Quadriceps femoris, 30. Semimembranous, 31. Gastronemius, 32. Coccygeus, 33. Sacrocaudalis dorsalis medius, 34. Sacrocaudalis dorsalis lateralis, 35. Sacrocaudalis ventralis lateralis. Lähde: Inky Mouse Studios.

Hevosen pinnalliset lihakset:

1. Temporalis, 6. Rhomboideus, 7. Serratus ventralis cervicis, 9. Sternocephalicus, 11. Subclavian, 15. Brachialis, 17. Serratus ventralis thoracis, 18. Ascending pectoralis, 19. Oblique abdominal externals, 23. Serratus dorsalis posterior, 24. Transversus abdominus, 27. External intercostal, 33. Sacrocaudalis dorsalis medius, 34. Sacrocaudalis dorsalis lateralis, 35. Sacrocaudalis ventralis lateralis, 36. Masseter, 37. Sternothyrohyoideus, 38. Brachiocephalicus, 39. Omotransversarius, 40. Splenius, 41a. Trapezius cervicis, 41b. Trapezius thoracis, 42. Cervical cutaneous, 43. Deltoideus, 44. Descending pectoralis, 45. External carpi radialis, 46. Common digital extensor, 47. Ulnaris lateralis, 48a. Lateral head triceps brachii, 48b. Long head triceps Brachii, 49. Latissimus dorsi, 50. Tensor fascia latae, 51. Superficial gluteus, 52. Biceps femoris, 53. Semitendinous, 54. Digital extensors, 55. Digital flexors. Lähde: Inky Mouse Studios.


Niskaside ja supraspinous ligament:

Lähde: https://www.horsejournals.com/riding-training/english/hunter-jumper/dynamics-equine-motion-sticking-landing


Eli ei muuta kuin opiskelemaan! Jos joku (niistä about kolmesta lukijastani, jotka eivät ole muuten tuttuja...) tunnistaa minut (istun kynä sauhuten toivottavasti about eturivissä), niin tulkaa ihmeessä juttelemaan! Can't wait!

5 kommenttia:

  1. Kyllähän avossakin takajalat kulkevat kai suoraan. Vai mitä tarkoitit? Avossa ulkoetu ja sisätaka kulkevat samaa uraa, shoulder-fore ratsastetaan neljällä uralla niin, että ulkoetu kulkee takajalkojen välissä.

    Takaosankäännös on piruetti käynnissä. Kyllä hevosen pitää siinä taipua ihan kunnolla.

    Määritelmiä liikkeille löytää mm. kouluratsastussäännöistä SRL:n sivuilta.

    Kaikenkaikkiaan mukava ja hyödyllinen kirjoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin takajalkojen suoraan kulkemisella sitä, että jos ratsastat shoulder-forea, ja joku katsoo sinua ja hevosta suoraan takaapäin, tulisi hevosen lonkkien olla samalla korkeudella, eli taivutus ja rotaatio on niin pieni, että takajalkojen liikerata ei muutu verrattuna normaaliin käyntiin/raviin. Avotaivutuksessa taivutuksen (ja rotaation) tulisi kulkea hevosen kehon läpi siten, että hevosen sisälonkka laskeutuu alemmas kuin ulkolonkka. Johtuen suuremmasta taivutuksesta ja kehon asennon muutoksesta sisätakajalan liike (hevosen kehoon verrattua) muuttuu ja takajalan lähentäjälihakset aktivoituvat. Sillä meneekö hevonen kolmea tai neljää uraa pitkin ei harjoitusten vaikutusten kannalta ole oikeastaan merkitystä, tärkeämpää on se, miten ne vaikuttavat hevosen kehoon.

      Täytyy myöntää että en ole tarkistanut, miten takaosakäännös on säännöissä määritelty. Usein sitä näkee käytännössä ratsastettavan hevonen rungostaan aika suorana, ja vain niskasta asetettuna, mutta ei varsinaisesti taivutettuna liikkeen suuntaan. Kouluohjelmassa suoritettavana liikkeenä korostetaan yleensä sitä, että hevosen tulisi kääntyä (lähen) paikallaan polkevan sisätakajalan ympäri. Cornille nimenomaan haluaa, että takajalat kulkevat pientä ympyrää, ja etujalat kiertävät suurempaa linjaa ja astuvat ristiin. Tässäkin piruettia käytetään työkaluna nostamaan hevosen rintakoria, joten liikkeen vaikutus hevosen kehoon on tärkeämpää, kuin se miltä liike näyttää ulospäin. Kisaradalla voi sitten miettiä, miten liikkeet on säännöissä määritelty.

      Poista
  2. Kiitos selvennyksestä. Pitää paremmalla ajalla pohtia noita ajatuksia.

    Takaosankäännös valmiina liikkeenä pysyy paikoillaan, mutta kyllä sitä ratsastuskouluissa ja valmennuksissa ratsastetaan kuvailemallasi tavalla isompana. Pitää muistaa erottaa valmis liike ja siihen johtavat harjoittelun välivaiheet.

    Olisi mukava lukea enemmänkin pohdintaasi kouluratsastusharjoitusten toivotuista vaikutuksista hevosen kehonkäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, mä oon erkaantunut jo niin kauas kilparatsastusmaailmasta, että olen jo unohtanut, että suurimmalle osalle ratsastajia nää liikkeet on jotain mitä pitää jossain vaiheessa esittää radalla. Mulle ne on työkaluja, joilla päästään käsiksi tiettyihin hevosen kehon osiin, joten en osaa ajatella, että mikään liike olisi jossain vaiheessa "valmis".

      Pää on viikonlopun jälkeen taas täynnä ajatuksia, joita koitan pikkuhiljaa purkaa tänne blogiin. Mutta koska mä olen vähän mielialakirjoittaja, tekstiä syntyy vain silloin kun siltä tuntuu ja päässä liikkuu jotain järkevää. Päivitystahti on siksi aika epäsäännöllinen. Kiva kuulla, jos näitä joku lukee, se tulee mulle edelleen aina suurena yllätyksenä! :DDD

      Poista
  3. Valmis liike on tapa osoittaa, että harjoittelussa ja hevosen kehonkäytön parantamisessa on saavutettu oikeanlaisia tuloksia ja hevonen on tasolla, jossa se pystyy oikein suorittamaan näitä liikkeitä.

    VastaaPoista

Jätä terveiset tai kerro mitä mieltä sinä olet.